not available fi se
1 2 3
www.solunetti.fi
taso 3

Energian tuotanto

Orgaanisten molekyylien sisältämä energia voidaan selittää pelkistyspotentiaalin avulla. Se kuvaa sitä, kuinka suuri taipumus molekyylillä on luovuttaa elektroneja (eli hapettua, jolloin se samalla pelkistää reaktion toisen osapuolen). Mitä voimakkaampi taipumus elektroneilla on poistua molekyylistä, sitä enemmän siinä on energiaa. Tämän energian solu pystyy ottamaan käyttöönsä kytkemällä yhteen ravintoaineiden hapetusreaktiot ja ATP:n muodostumisen (ADP:n fosforylaation ATP:ksi).

ATP:tä muodostetaan kytkemällä sen fosforylaatio ravintoaineen hapetusreaktioihin joko suoraan tai vaihtoehtoisesti välillisesti elektroninsiirtoketjun kautta, jolloin ravintoaineen hapetusreaktioissa pelkistyy nk. elektroninsiirtäjiä (esim. NADH).

Jos glukoosin sisältämä energia käytetään parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi, glukoosimolekyyli hapetetaan hiilidioksidiksi ja samalla happi pelkistyy vedeksi:

Solut saavat parhaimmillaan tallennettua ATP:ksi noin 40 % glukoosin sisältämästä energiasta. Loppu glukoosin hapetuksessa vapautuvasta energiasta muuttuu lämpöliikkeeksi.