fi se
not available 2 not available
www.solunetti.fi
taso 2

Arkkieliöt (Archaea)

Ribosomaalisen RNA:n sekvensoinnin perusteella tehty eliöiden fylogeneettinen puu jakautuu kolmeen päähaaraan: bakteereihin, arkkeihin ja aitotumallisiin (eukaryootteihin). Arkkieliöt eli arkit (arkkibakteerit) ovat bakteerien tapaan prokaryootteja; niillä ei ole tumaa tai muita solunsisäisiä kalvorakenteita. Rakenteen lisäksi myös arkkien metabolia muistuttaa bakteereita, mutta niiden transkriptio ja translaatio ovat lähempänä eukaryootteja. Bakteereista poiketen arkeilla on mm. geeneissään introneita ja arkit ovatkin läheisempää sukua eukaryooteille kuin bakteereille.

Arkkibakteerit ovat pieniä ja niitä esiintyy monissa erilaisissa muodoissa (mm. pyöreitä, sauvamaisia, neliömäisiä). Arkkien soluseinä on yksinkertainen eikä siinä ole bakteereille tyypillistä peptidoglykaanikerrosta. Niiden geneettinen materiaali on yhdessä kromosomissa ja sen lisäksi mahdollisesti suuressakin määrässä plasmideja. Ne lisääntyvät erilaisilla suvuttomilla menetelmillä, esimerkiksi jakautumalla kahdeksi tai useammiksi tytärsoluiksi.

Useat tunnetut arkit elävät äärimmäisissä olosuhteissa, kuten kuumissa lähteissä viihtyvät termofiilit ja korkeissa suolapitoisuuksissa elävät halofiilit. Arkkeja esiintyy kuitenkin myös vähemmän vaativissa elinympäristöissä, esimerkiksi merissä, ja ne saattavat muodostaa jopa 20 % maapallon biomassasta. Suuresta määrästään johtuen arkkieliöillä saattaa olla merkittävä rooli valtamerien ekologiassa ja kuluttamiensa ja tuottamiensa hiiliyhdisteiden kautta ne saattavat vaikuttaa jopa maapallon ilmastoon. Valtamerien arkkeja on kuitenkin hyvin vaikea kasvattaa ja tutkia, eikä niiden merkityksestä siten ole varmuutta.

 
 
Saavutettavuusseloste