en fi se
1 not available not available
www.solunetti.fi
taso 1

Laskimoveritulppa (thrombosis venae)

Laskimotukos on suhteellisen yleinen, osittain vähäoireinen tauti, joka esiintyy kaikissa ikäryhmissä. Laskimotukoksen etiologisia tekijöitä on paljon selvitelty. Tärkeimpinä niistä on immobilisaatio. Esimerkiksi raajan immobilisaatio johtaa verenkierron hidastumi­seen, joka helpottaa verihyytymän syntyä. Tyyppiesimerkki laskimotromboosista on vanhus, joka kaaduttuaan saa reisiluunkaulan murtuman ja joutuu vuodepotilaaksi. Tällöin potilas voi menehtyä tromboosin komplikaationa syntyvään keuhkoemboliaan.

 

Makroskooppisesti todetaan laskimon sisällä kiinteää tummanpunaista verihyytymää, joka yleensä irtoaa suonen seinämästä melko helposti. Mitä vaikeammin hyytymä irtoaa, sen pitempään se on suonessa ollut. Tällöin se osoittaa merkkejä organisoitumisesta ja sen väri muuttuu vaaleammaksi ja sen kiinteys lisääntyy. Pinnallisissa laskimoissa tromboosi yleensä aiheuttaa ympäristöönsä tulehduksen, eli puhutaan tromboflebiitistä.

 

Laskimotromboosin kulku on vaihteleva, se voi parantua oireetta tai aiheuttaa vakavia komplikaatioita. Pelätyin laskimotromboosin komplikaatioista on massiivinen keuhkoem­bolia. Tällöin laskimotrombista lähtee liikkeelle embolia, joka kulkeutuu keuhkovaltimoi­den päähaaroihin aiheuttaen äkillisen tukoksen.