not available fi se
1 2 not available
www.solunetti.fi
Etusivu / Ihmisyksilön kehitysbiologia / Elinjärjestelmien kehittyminen / Sydän- ja verisuonijärjestelmän kehitys
taso 1

Kaavakuva alkion verenkierrosta
   
Sydänaiheet
   
Nelilokeroinen sydän
   
Alkion sydän
   

Sydän- ja verisuonijärjestelmän kehitys

Verisuonten kehitystä alkion mesodermista kutsutaan vaskulogeneesiksi.Angiogeneesillä tarkoitetaan jo muodostuneitten verisuonten kasvua tai uudismuodostusta esimerkiksi kudosten paranemisessa ja kasvainmuodostuksessa. Angiogeneesi on vallitseva mekanismi raskauden puolivälistä eteenpäin.

Vaskulogeneesi

Vaskulogeneesi käynnistyy päivinä 17-18 splanknisen mesodermin muodostaessa pieniä,  neuraalilevyn etureunaa myötäilevä solukekeskittymiä, verisaarekkeita (eng. blood islands). Saarekkeiden muodostama hevosenkengän muotoinen alue tunnetaan myös kardiogeenisenä alueena, koska siihen kehittyvät parilliset sydänaiheet. Verisaarekkeiden solut, (hem)angioblastit, erilaistuvat verisuonten seinämän endoteeliksi ja verisoluiksi ruskuaispussin endodermista saapuvien säätelytekijöiden vaikutuksesta. FGF (eng. fibrobalst growth factor) ohjaa hematopoieesia, VEGF (eng. vascular endothelial growth factor) endoteelimuodostusta. Alkeellinen hiussuoniverkosto muodostuu, kun verisuoniaiheet eli angioblastiset juosteet sulautuvat tosiinsa. Vaskulogeneesi etenee nopeasti alkiokalvoihin. Viikon 3 lopulla vesikalvon ja ruskuaispussin seinämässä, napanuorassa ja suonikalvon villuksissa on toimiva verisuonitus.

 

Sydänputken kehitys

Kardiogeenisen alueen angioblastit (kardioblastit) muodostavat päivään 19 mennessä parilliset sydänaiheet, endokardiaaliputket. Ventraaliaortat muodostavat sydänaiheitten parilliset jatkeet kohti kiduskaarivaltimoita (Arteriae branchialis), joista kehittyy yhteys selkäaorttaan (Aorta dorsalis). Endokardiaaliputkien takaosaan kehittyy yhteys ruskuaislaskimoista (vitelliinilaskimot, vena vitellina). Sydänaiheen kehityksen käynnistävät ruskuaispussin endodermisolukon erittämä FGF-8 ja yläpuolisen ektodermin tuottamat BMP-kasvutekijät.  Alkusuolen kuroutuessa kiinni nielun ja ruokatorven alueella, siirtyvät endokardiaaliputket kohti alkion keskiviivaa, missä ne yhtyessään muodostavat parittoman sydänputken päivinä 21-22. Sydämen sisäkerrosta (endocardium) edustavan aihion ympärille saapuvat splanknisen (viskeraalisen) mesodermin solut muodostavat sydänlihaksen (myocardium) sekä sydämen ulkokerroksen, mesoteliaalisen epikardiumin.  Sydänputken takaosaan muotoutuu eteisen (atrium) aihe, joka laskimolaajentuman (sinus venosus) avulla muodostaa yhteyden parillisiin ruskuaislaskimoihin, myöhemmin parittomaan alaonttolaskimoon (vena cava inferior). Eteisaiheen jatkoksi muodostuu kammion aihe ja siitä eteenpäin sydänkeko (bulbus cordis), viimeisenä ventraaliaorttaan avautuva valtimorunko (truncus arteriosus).