Hammas
 |
Hampaan kehitys |
|
Hammassilmu (8vk) |
|
Kellovaihe (12vk) |
Hammas
Hampaan (dens) kehitys
Hampaat kehittyvät ensimmäisen kiduskaaren johdannaisina mudostuneisiin ylä- ja alaleuankaariin. Hampaan morfogeneesi on tyyppiesimerkki epiteeli-mesenkyymi -kudosvuorovaikutuksiin perustuvasta erilaistumistapahtumasta. Kiillettä muodostava epiteliaalinen solukko edustaa suun limakalvon ektodermaalista epiteeliä. Hammasluuta muodostava mesenkyymisolukko on peräisin neuraalipienasta. Maitohampaiden kehitys käynnistyy kuudennella raskausviikolla, pysyvien poskihampaiden 3.-4. raskauskuukaudella.
Hampaan kehityksen päävaiheet; kiille-elimen muoto
Hammasjuoste, hammaspiena(viikko 6)
Ensimmäisenä merkkinä hampaiden kehityksestä ilmaantuu suukuopan (stomodeum) leukakaariin epiteliaaliset paksunnokset, hammaspienat (hammasjuosteaiheet, eng. dental lamina). Kehityksen käynnistää epiteelin tuottama FGF-8 -kasvutekijä, joka indusoi mesenkyymissä Pax-9 -tuotannon.
Hammassilmu (viikko 7)
Mesenkyymin indusoimana hammaspienaan ilmaantuu säännöllisin välein 10 epiteliaalista painaumaa, hammassilmua (eng. tooth bud). Kunkin silmun ympärille järjestäytyy mesenkymaalinen solutiivistymä.
Lakkivaihe (viikko 8)
Epiteeli laajenee reunoiltaan alaspäin kaartuvaksi rakenteeksi (eng. cap) ja sen keskelle (alapuolelle) jäänyt mesenkyymisolukko muodostaa hammasnystyn (eng. dental papilla). Mesenkyymi indusoi kiille-elimeen kiillekyhmyn, morfogeneettisesti tärkeän signalointikeskuksen. Kiille-elin säilyttää vielä yhteyden suun limakalvoon hammaslevyn välityksellä. Pysyvän hampaan aihe muodostuu hammaslevyyn sivusilmuna.
Kellovaihe (viikko10)
Kellovaiheessa (eng. bell stage) mesenkyymiä verhoava kaksikerroksinen kiille-elin on kirkonkellon muotoinen. Hammaslamina surkastuu, jolloin kiille-elin menettää yhteyden suun limakalvoon. Kiille-elimen sisemmän ja uloimman kerroksen väliin jää tähtimäisten solujen (eng. stellate cells) muodostama nestepitoinen tila. Pylväsmäisissä ameloblasteissa, joita erottaa mesenkyymisolukosta tyvikalvo, käynnistyy kiilteen tuotanto. Indusoimalla kullekin hampaalle tyypillisen määrän sekundaarisia kiillekyhmyjä, määrää mesenkyymi hampaan kruunun muodon. Kiille-elimeen rajoittuvat mesenkyymisolut erilaistuvat esihammasluuta (eng. predentin) tuottaviksi odontoblasteiksi.
