Uvea eli suonikalvosto
Keskimmäinen kerros, uvea, on hyvin verisuonittunut ja se koostuu kolmesta osasta: suonikalvosta, sädekehästä ja värikalvosta. Suonikalvo sijaitsee scleran ja retinan välissä silmän viidessä takimmaisessa kuudenneksessa ja tuo ravintoaineita retinalle. Suonikalvo on voimakkaasti pigmentoitunut ja siten absorboi valoa, joka on kulkenut verkkokalvon läpi. Silmän etuosassa suonikalvo liittyy silmän sädekehään, joka on uveaa ympäröivä paksuuntuma limbuksen takana.
Sädekehä ympäröi linssin koronaalihalkaisijaa ja kiinnittyy siihen ripustinsäikeillä (zonula ciliaris). Linssi on kaksoiskupera läpinäkyvä rakenne, joka kykenee muuttamaan muotoaan, jotta näköaistimus näkyisi tarkkana verkkokalvolla. Sädekehässä on sileää lihaskudosta, joka säätää mykiön muotoa ripustinsäikeiden välityksellä.
Linssi, ripustinsäikeet ja sädekehä jakavat silmän pienempään etuaitioon ja suurempaan taka-aitioon.
Värikalvo, suonikalvoston kolmas osa, muodostaa linssin etuosasta sädekehään ulottuvan himmentimen ja siten jakaa etuaition etukammioksi ja takakammioksi. Värikalvo säätelee verkkokalvolle pääsevän valon määrää. Värikalvon aukkoa kutsutaan pupilliksi.
Etu- ja takakammio sisältävät sädekehän erittämää kammionestettä. Sitä erittyy takakammioon, mistä se kiertää pupillin lävitse etukammioon. Sieltä se poistuu laskimoihin etukammion kulmassa olevan trabekkelivyöhykkeen läpi Schlemmin kanavan kautta. Kammioneste kuljettaa ravintoaineita linssille ja sarveiskalvolle, joissa ei ole lainkaan verisuonia tätä tehtävää hoitamassa. Se toimii myös heijastumista estävänä optisena väliaineena. Kammionesteen paine ylläpitää sarveiskalvon muotoa.
Silmän suuri taka-aitio sisältää hyytelömäistä ainetta, lasiaisnestettä. Se tukee linssiä ja sarveiskalvoa sekä takaa valon heijastumattoman kulun linssin ja verkkokalvon välillä. Lasiaisen sisällä on näköhermon papillasta lähtevä kanava, joka ulottuu linssin etupinnalle asti. Tätä kanavaa kutsutaan lasiaiskanavaksi ja se on jäänne lasiaisvaltimosta, joka ravitsee lasiaista sikiökehityksen aikana. Lasiainen ja lasiaiskanava jäävät harvoin näkyviin histologisiin preparaatteihin.
