hae

Veressä olevista leukosyyteistä 40-75 prosenttia on neutrofiilejä. Neutrofiilit ovatkin verenkierrossa olevista leukosyyteistä yleisimpiä. Koska ne ovat hyvin liikkuvia ja fagosytoivia soluja, niiden pääasiallinen tehtävä on akuutti tulehdusvaste kudosvaurioon jossa ne syövät ja tuhoavat vaurioituneen kudoksen ja kehoon tunkeutuvat mikrobit, erityisesti bakteerit.

Selvimmin tunnistettava neutrofiilin osa on voimakkaasti lohkoihin jakaantunut tuma. Kypsän neutrofiilin tuma on yleensä jakautunut viiteen lohkoon, ja vähemmän kypsissä neutrofiileissä tumissa ei yleensä ole niin monta lohkoa. Noin kolmessa prosentissa naisten neutrofiileistä on havaittavissa niin kutsuttu Barrin kappale, pieni rumpukapulan muotoinen lisäke yhdessä tuman lohkoista.

Preparaateissa neutrofiilien sytoplasmassa nähdään purppuranvärisiä, azurofiilisiä granuloita. Ne ovat suuria lysosomeja joita usein kutsutaan primäärisiksi granuloiksi koska ne ovat ensimmäisiä granuloita jotka kehittyvät neutrofiilien erilaistumisen aikana. Nämä granulat sisältävät tavallisesti lysosomaalisia happohydrolaaseja mutta myös useita mikrobeja tappavia aineita, mukaanlukien myeloperoksidaasia joka voidaan havaita peroksidaasivärjäyksellä. Sitä käytetään markkerina neutrofiilien esiasteissa kehittyvän leukemian havaitsemiseen.

Sekundäärisistä granuloista erittyy aineita jotka vaikuttavat monissa tulehduksellisissa prosesseissa, mukaanlukien komplementin aktivoituminen, leukosyyttien adheesio, kollageenin poisto ja bakteerien soluseinän hajottaminen. Tertiääriset granulat puolestaan sisältävät gelatinaasia, joka tuhoaa vaurioitunutta kollageeniä, ja tiettyjä glykoproteiineja jotka ilmeisesti tehostavat fagosytoosia.