Maksasolut
Maksasolut eli hepatosyytit ovat suuria, polygonaalisia soluja ja niitä on lukumääräisesti noin 80 % maksan soluista. Niissä on keskellä tuma tai usein kaksikin. Ruuansulatukseen osallistuviksi soluiksi ne ovat melko pitkäikäisiä (noin 5 kk) ja ne pystyvät uudistumaan maksavaurion jälkeen hyvin. Maksasolut muodostavat laattoja tai palkkeja, jolloin kaksi solun pintaa on perisinusoiditilassa ja muut pinnat toisia maksasoluja vasten.
Maksasoluissa on paljon mitokondrioita, Golgin laitteita, peroksisomeja ja glykogeenia. Maksasoluissa on lipidipisarat, jotka suurenevat joidenkin maksatoksiinien vaikutuksesta (mm. alkoholi). Maksasolujen peroksisomien oksidaasit (→ H2O2) ja katalaasit (H2O2 → O2 + H2O) osallistuvat detoksifikaatioreaktioihin, mm. puolet nautitusta etanolista muttuu täällä asetaldehydiksi. Sileällä solulimakalvostolla on entsyymejä, jotka osallistuvat toksiinien hajoitukseen ja konjugaatioon, kolesterolisynteesiin ja lipoproteiinien lipidisynteesiin. Tämän vuoksi joissakin maksasoluissa on runsaasti sileää solulimakalvostoa. Maksasoluilla on myös laaja Golgin laitteen verkosto, joka ilmeisesti muodostaa sappea (sappihiussuonen lähellä olevat osat) ja lipoproteiinien esiasteita (sinusoiditilan lähellä olevat osat).
